Monthly Archives: May 2015

White paper: Suomella edessä loistava tulevaisuus

Suomessa on kaksi suurta kilpailukyvyn kehittämisen ongelmaa, jotka molemmat ovat ratkaistavissa ja vieläpä melko lyhyellä aikajänteellä. Toinen on meidän työvoiman osaamisen heikko hyödyntämisaste ja toinen on investointien vähyys.

Tuottavuuden kehittämisen kannalta työajan vähyys on kompleksisempi asia kuin luullaan. Ongelma ei liity pelkästään työajalla tehtävään työsuorituksen määrään. Suomen suurin kilpailuvaltti on henkilöstön korkea osaaminen ja ammattitaito. Jatkuvasti paheneva kiire kuitenkin estää henkilöstön osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen. Kiire on myös työhyvinvoinnin ja työmotivaation suurin uhka. Liian moni työntekijä joutuu kiireen takia tinkimään oman työnsä laadusta. Oman toiminnan kehittäminen jää kiireen jalkoihin ja henkilöstön korkea osaaminen ei pääse jalostumaan organisaation parhaaksi. Olemme oravanpyörässä, jossa kallisarvoiset ja niukat henkilöstöresurssit ovat käytettävä suorittavaan työhön, eikä aikaa jää toiminnan kehittämiseen, vaikka se olisi tarpeen. Pyrimme liikaa kvartaalitason tuloksen maksimointiin, jolloin  ajatus ei kestä työajan ”uhraamista” pidemmän aikajänteen kehittämiseen. Kehittämisen tuotothan tulevat vasta seuraavan vuoden tulokseen. Eikä vain seuraavan, vaan usean seuraavan vuoden tulokseen.

Työajan lisääminen mahdollistaisi oman toiminnan kehittämisen liikevaihtoa ja palvelukapasiteettia vähentämättä. Mikäli työaikaa saataisiin lisää viisi päivää, niin tästä voisi suurimman osan allokoida oman toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Työn sujuvuuden parantaminen lähtee työntekijöiden ajatuksista; kun osaava työntekijä kohtaa työssään ongelman, on hän myös paras taho keksimään siihen ratkaisuvaihtoehtoja. Hukan ja sähläyksen vähentyminen tuo tehollista työaikaa, josta osa kanavoituu liikevaihdon lisäämiseen ja osa kustannustehokkuuden parantamiseen. Realistisen laskelmani mukaan yritykset saisivat 3.3 Mrd euroa liikevaihdon kasvua ja 2.0 Mrd euroa lisäystä käyttökatteeseen. Käyttökatteen parantuminen mahdollistaa henkilöstöresurssien kasvattamisen, sillä työntekijöiden palkkaaminen on investointi, johon aiemmin ei ole ollut varaa. Laskenta perustuu kansainvälisessä tiedeyhteisössä hyväksyttyyn uuteen laskentamalliin, joka huomioi työelämän laadun vaikutukset liiketalouteen.

Toinen ratkaistava haaste Suomen kilpailukyvyssä on investointien vähyys. Ongelmana ei ole hyvien innovaatioiden puute, vaan investointien rahoitusvaikeudet. PK-yritysten kannattavuudet ovat heikentyneet siinä määrin, että kasvuinvestointeja ei pystytä eikä uskalleta tehdä. Yhteiskuntasopimus, jossa tehtyä työaikaa hieman pidennetään mahdollistaisi kannattavuuden parantamisen. On myös tärkeää, että työajan lisäys kohdennetaan oman toiminnan kehittämiseen, jolloin hyödyt ovat moninkertaiset. Kannattavuuden parantuminen mahdollistaa kasvun, mutta vain siinä tapauksessa, että saatua tulosparannusta käytetään kasvua luoviin investointeihin. Pelkäänpä, että pelkkä yhteisöveron lasku ei houkuttele liiketoiminnan kasvattamiseen, koska kannattavuusperusta on liian huono työn korkeiden kustannusten takia. Tarvitaan selkeä kannustin investointeihin ja se saadaan, kun verotetaan vain yrityksestä poisotettuja voittoja. Voiton pitää olla yritykselle verotonta, kun rahat käytetään kasvua lisääviin investointeihin. Tämä malli on toiminut hyvin Virossa.

Kasvua aikaansaadaan tuotekehityksellä ja henkilöstöresurssien lisäämisellä. Molemmat parantavat myös työllisyyttä ja tuovat siten kustannushyötyjä ja verotuloja valtiolle. Verotuloja saadaan kanavoitua valtiolle enemmän, jos jaetun voiton verottaminen tapahtuu yhtiöveron muodossa yhtiössä, eikä osakkaan verotuksessa. Näin verotulot jäävät kotimaahan, eivätkä mene ulkomaisten omistajien kautta muualle. Tällöin voisi jopa veroastetta hieman nostaa, jolloin se kannustaisi yrityksiä jättämään voitto-osuutta kasvua luoviin investointeihin.

Jos oikeasti haluamme, on Suomella edessä loistava tulevaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky voidaan kääntää nousuun. Tämä vaatii oikeaa asennetta sekä yhteiskuntasopimusta ja verotuksen muuttamista siten, että tuetaan kansantalouden kasvua. Mikäli tuosta laskemastani 2.0 Mrd tulosparannuksesta puolet suunnataan henkilöstömäärän lisäämiseen, saadaan noin 19 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi kun tulosparannuksesta neljännes suunnataan teknologisiin investointeihin, niin työllistävä vaikutus tuo reilut 1 000 työpaikkaa lisää. Nämä T&K investoinnit lisäävät yritysten kilpailukykyä muutaman vuoden viiveellä. Kun loppuosa tulosparannuksesta tuloutetaan omistajille, niin valtio saa verotuloja 120 M€. Pitää muistaa, että noista uusista työpaikoista saadaan ansioverotuloja yhteensä 220 M€ ja työttömyyden kustannukset vastaavasti vähenevät. Laskelmani mukaan yhteiskuntasopimus ja yritysverotuksen muutos tuo siis verotuloja 340 M€ lisää vuodessa ja työpaikkoja syntyy noin 20 000 eli viidessä vuodessa 100 000 uutta työpaikkaa ja verotuloja 1.7 Mrd euroa lisää. Lisäksi tulevan niinsanotut positiiviset dynaamiset vaikutukset, jotka voivat olla merkittäviä, mutta niitä on vaikeampi tieteellisesti kvantifioida.

Tulokset perustuvat Suomen viimeisimpiin elinkeinoelämän tunnuslukuinen ja laskenta on avattavissa asiantuntijoille tarkastettavaksi. Suomella on edessä loistava tulevaisuus, jos niin haluamme.

Marko Kesti
Apulaisprofessori
Lapin Yliopisto