Monthly Archives: August 2015

Työpaikkoja positiivista rakennemuutosta vauhdittamalla

Olin viimeviikolla kansainvälisessä Work-konferenssissa tutustumassa työelämän tutkimukseen ja esittelemässä omaa henkilöstötuottavuuden tutkimusta. Useat tutkijat olivat löytäneet positiivisen psykologian vaikutukset henkilöstön työmotivaatioon ja työkykyyn. Vaikeina aikoina ammattitaidon ylläpitäminen ja arvostaminen ylläpitävät työkykyä, vaikka työpaikka olisi uhattuna. Itse esittelin uuden analysointimallin, jolla työelämän laatu voidaan luotettavasti muuttaa taloudelliseksi kilpailukyvyksi. Siinä huomioidaan positiivisen psykologian todellinen vaikutus henkilöstön suorituskykyyn. Yhteenvetona konferenssista voin todeta, että suomalainen työelämän tutkimus on hyvää kansainvälistä tasoa ja kansainvälinen tiedeyhteisö on vakuuttunut siitä, että hyvä henkilöstöjohtaminen ja työelämän laatu ovat merkittäviä kilpailukyvyn lähteitä.

Samaa kertoo viimeisimpien Tilastokeskuksen tilinpäätöstietojen analysointini. Tarkastelin yrityksiä neljältä päätoimialalta: teollisuus, rakentaminen, kauppa ja palvelut. Kaikkiaan otoksessa oli yli 13 000 yritystä, joissa työntekijöitä 860 000. Tästä joukosta erottuu 1672 TOP-yritystä, jotka ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja parantaneet henkilöstötuottavuutta kahtena peräkkäisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräisten (KM) ja TOP yritysten tekemä käyttökate (EBITDA) henkilötyövuotta (FTE) kohti. TOP-yrityksissä työntekijään sijoitettu euro tuottaa yli kaksi kertaa enemmän myyntikatetta ja käyttökatetta neljä kertaa enemmän.

EBITDA_per_FTE

TOP-yrityksissä oli työntekijöitä kaikkiaan noin 114 000 ja nämä yritykset olivat lisänneet henkilöstömääräänsä, kun muut pääsääntöisesti vähensivät henkilöstöä. TOP-yritykset maksavat noin 10 prosenttia parempaa palkkaa ja ovat siten houkuttelevampia työnantajia. Lisäksi ne investoivat kehittämiseen lähes kolminkertaisesti muita enemmän ja tekevät huimasti muita parempaa tulosta työntekijää kohti. Suomessa on siis mahdollista menestyä, kun luodaan organisaatiokulttuuri, jossa työntekijät haluavat auttaa organisaatiota menestymään.

Work-konferenssissa heräsi ajatus: Koska TOP-yritykset edistävät yhteiskunnan toimintaa, voisiko yhteiskunta vastaavasti edistää positiivista rakennemuutosta siten, että TOP-yritysten osuus kasvaisi. TOP-yrityksillä on halukkuutta palkata lisää työntekijöitä ja niillä on myös muita parempi tuloskunto, joka mahdollistaa kasvun. Toimisiko niin yksinkertainen kannustin, että henkilöstömäärää kasvattava yritys saa yhteisöveron alennuksen tai jopa vapautuksen? Verokannustin voisi aikaansaada asennemuutoksen johtamisessa, koska henkilöstöstä tulisi omistajille entistä tärkeämpi tuloksenteon kannalta. Yritys, joka haluaa maksimoida tuloksen henkilöstömäärää vähentämällä, maksaisi tuloksesta enemmän veroa kuin yritys, joka palkkaa lisää henkilöstöä. Olisi myös oikeudenmukaista, että henkilöstöä vähentävä positiivista tulosta tekevä yritys maksaisi korkeampaa työttömyysvakuusmaksua. Näin työelämän laatuun ja henkilöstöön panostavat yritykset saisivat veroetua, jonka avulla ne voisivat kasvaa nopeammin ja vallata markkinaosuutta.

Positiivisen rakennemuutoksen vauhdittaminen toisi lisää työpaikkoja sekä verotuloja valtiolle. Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee kuitenkin myös yksikkötyöhinnan alentamisen. Positiivisen rakennemuutoksen vauhdittaminen tuo lisää työpaikkoja, mutta on myös estettävä työpaikkojen menettäminen. Tutkimuksissani tuli esille huolestuttava rakenteellinen ilmiö, joka voi johtaa työpaikkojen massiiviseen menettämiseen. Ilmiö havainnollistaa sen miksi tarvitsemme sekä yhteiskuntasopimuksen että positiivisen rakennemuutoksen edistämisen. Ajattelin pureutua tähän tarkemmin seuraavassa blogissa.