Monthly Archives: February 2016

Yhteiskuntasopimus: kompromissi vs. kansantalouden etu

Seuraan jännittyneenä yhteiskuntasopimuksen syntymistä ja pelkään, että neuvottelujen tuloksena syntyy kansantalouden kannalta huono kompromissi. Neuvottelevien osapuolien tulisi hakea ratkaisua kansantalouden kannalta, eikä osaoptimoitua sulle-mulle kompromissia. Esimerkiksi sopimus, jossa työaikaa ei pidennetä, mutta sen vastineeksi palkkoja ei nosteta, on kansantalouden kannalta huono ratkaisu. Huonon kompromissin sijaan pitäisi kansantalouden kannalta tehdä juuri päinvastoin, työaikaa pitäisi lisätä ja palkkoja nostaa. Voi olla, että nykyisen mallin mukaisen yhteiskuntasopimuksen heikkous onkin siinä, että siellä ei ole tahoa, joka ajaisi kansantalouden etua. Tarkastelen seuraavassa vaihtoehtoa, jossa kolme lomapäivää muutetaan työpäiviksi ja siitä korvauksena palkkoja lisätään vastaavasti.

Kolme lomapäivää vähemmän tarkoittaisi noin 1.3 % työaikaan lisää. Mikäli työntekijät saisivat 1.3 % palkankorotuksen korvauksena lomapäivien muuttamisesta työpäiviksi, niin jokainen saisi bruttona 580 euroa lisää vuodessa. Lisäansiot nostaisivat veroprosenttia 21 %:sta 21.5 %:iin, jolloin käteen jäisi työpäiväksi muutetulta lomapäivältä 79 €. Normaalista työpäivästä saa 136 €, joten työntekijä maksaa selkänahasta lomapäivien muuttamisen työpäiviksi. Lomapäivien muuttaminen työpäiviksi ei valitettavasti oikein kannata työntekijän kannalta meidän korkean ansiotulojen veroprogression takia. Lomapäivät ovatkin työntekijöille oiva keino kiertää veroja, sillä ansaitut lomapäivät eivät nosta veroprosenttia. Toisaalta työntekijän maksama vero on valtiolle tuloa, joten toisten meno on toisen tulo – valtiolle siis lisää verotuloja 343 euroa ahkerampaa työntekijää kohti. Yrityksissä kolme palkallista lisätyöpäivää tarkoittaa keskimäärin 89 euroa lisää käyttökatetta työpäivää kohti eli kolmelta päivältä yhteensä 268 euroa työntekijää kohti.*)

Mitä kolmen lomapäivän muuttaminen työpäiviksi tarkoittaa kansantaloudelle? Lasketaan varman puolelle jättämällä alle 10 hengen mikroyritykset pois laskuista. Näin saadaan 950 000 työntekijän joukko, joiden yhteenlaskettu käteen jäävä nettotienisti kasvaa 225.5 miljoonaa euroa, joten kansantalouden ostovoima paranee tällä summalla. Valtiolle tulee lisää tuloja 327.4 M€ ansiotulojen verotuksen myötä. Yrityksissä työntekijä on arvokkain työpaikalla, jolloin se tuottaa liikevaihtoa. Liikevaihdon kasvun myötä tulee yrityksiin lisää käyttökatetta yhteensä 255.4 M€. Jos oletetaan, että yrityksistä puolet tekevät positiivisen tuloksen ja maksavat tuloksen paranemisesta 20 % yhteisöveron, niin yhteisöverotulot nousevat 0.5 * 255,4 M€ * 0.2 = 25.5 M€. Valtio saisi siis verotuloja kaiken kaikkiaan 327.4 + 25.5 = 352.5 miljoonaa euroa lisää.

Kompromissi_vs_kansantalouden_etu

Kuva. Kansantalouden tuottavuusvaikutukset, kun kolme lomapäivää muutetaan työpäiviksi ja työntekijöille 1.3 % palkankorotus.

Kansantalouden pyörät pitää saada pyörimään, se on loppujen lopuksi kaikkien etu. Ongelmana on korkea verotuksen progressio, joka näyttää tahmauttavan kansantalouden kasvua, sillä työntekijöille on verotuksellisesti edullisempaa olla lomalla kuin työpaikalla tekemässä koulutusta vastaavaa työtä. Tämän epäkohdan voisi tehdä oikeudenmukaiseksi vähentämällä progressiota, jolloin ahkeraa työntekijää ei rokotettaisi. Kansantalouden tuottavuuden nousun avulla voidaan verojen progressiota vähentää – tämä siis mikäli valtio olisi mukana yhteiskuntaneuvotteluissa. Tämän oikeudenmukaisemman yhteiskuntasopimuksen avulla työntekijät saisivat lisäansiot ilman verojen korotusta ja valtiolle tulisi silti 140 M€ verohyöty.

Suomessa on työn ansiotulojen verotus epäterveellisen korkea. Ylimääräisillä lomaeduilla on alettu kiertämään veroja ja tämä tulee kalliiksi kansantaloudelle. Kansantalouden tuottavuus laskee, sillä loma-ajan palkkaa vasten ei synny kansantalouden tuottoa. Etenkin kunnissa ja valtiohallinnossa on palkankorotuksia korvattu ansaituilla lomaeduilla – ja yritykset ja niiden työntekijät maksavat nämä lisäedut. Epäterveestä verotuksesta kertoo myös eläkeläisten hakeutuminen alemman verotuksen maihin, ulkomaisen työvoiman käyttö sekä kasvava harmaa talous. Jännityksellä odotamme, mikä on neuvottelujen lopputulos.

Marko Kesti
Tutkimusjohtaja
Lapin Yliopisto

*) Laskelmat on tehty keskimääräiselle ansiotulolle 3500 €/kk sekä keskimääräiselle yli 9 hengen yritykselle.