Henkilöstölähtöinen HR-Lean tuottaa tulosta

Henkilöstölähtöisessä HR-Lean ajattelussa työn sujuvuutta ja tuottavuutta lisätään työelämäinnovaatioilla ja työelämän laatua parantamalla.

Lean tarkoittaa kansankielellä tehokkuuden parantamista hukkaa vähentämällä. Asiantuntiorganisaatioissa suurin hukan lähde on huono työmotivaatio. Traditionaalisessa työorganisaatiossa prosessien läpimenoaika on Lean kehittämisen kohteena. Korkean kustannustason takia Suomessa on vaikea kilpailla traditionaalisen työorganisaation vahvuuksilla. Eikä ole tarvettakaan, sillä meillä on ylivoimaista osaamista ja tarvittavaa teknologiaa. Tekniikan kehityksen myötä lähes jokainen organisaatio Suomessa on asiantuntijaorganisaatio. Toimintaympäristön monimutkaistuessa on hiljainen tieto noussut tärkeimmäksi kilpailutekijäksi, jota ei voi hallita prosessikaavioiden avulla. Henkilöstölähtöisessä HR-Lean ajattelussa työn sujuvuutta ja tuottavuutta lisätään työelämäinnovaatioilla ja työelämän laatua parantamalla.

Lapin yliopistossa on kehitetty henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio, joka osoittaa aineettoman henkilöstöpääoman merkityksen liiketoiminnalle. Siinä työelämän laatu on tuotantotekijä, johon voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella. Menossa olevan tutkimuksen mukaan on työelämän laatu Suomessa keskimäärin noin 60 % tasolla. Tämä suhteellisen huono aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisaste aiheuttaa miljardien tulosmenetyksen yrityksille ja syö kansantalouden kilpailukyvyn. Jos meidän työelämän laatu olisi 10 % parempi, niin olisimme edelleen maailman kilpailukykyisin valtio, vaikka meidän henkilöstökulut ovat korkeat ja tehty työaika on yksi maailman lyhimmistä.

Traditionaalisille työorganisaatioille kehitetty Lean malli ei vastaa nykypäivän työelämän laadun kehittämisen haasteisiin. Ongelma on siinä, että asiantuntijan työmotivaatiota ei saada parannettua prosessien kriittisellä tarkastelulla. Hukan perussyy ei useinkaan ole prosessissa vaan heikentyneessä työmotivaatiossa eli työelämän laadussa. Työelämän laatua parantamalla saadaan prosessiongelmat ratkaistua henkilöstön olemassa olevan osaamisen avulla. Henkilöstölähtöisessä Lean johtamisessa hyväksytään se tosiasia, että meillä on maailman osaavin, ammattitaitoisin ja kokenein työvoima, joka kykenee hyvän johtamisen tuella ratkaisemaan työn sujuvuudessa olevat ongelmat.

Henkilöstölähtöinen Lean voidaan toteuttaa seuraavilla toimenpiteillä:

  1. HR-Lean periaatteen kirkastaminen ylimmälle johdolle
  2. Henkilöstöjohtamisen kypsyysarviointi
  3. Työelämän laadun mittaus ja analysointi
  4. Lean-HRD prosessin toteuttaminen organisaatiossa
  5. Työelämäinnovaatioiden tuomien tulosten vakiinnuttaminen

Henkilöstölähtöisen Lean johtamisen hyödyt ovat tutkimusten mukaan tyypillisesti 2000 – 4000 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa. Esimerkiksi 100 hengen organisaatiossa tulosparannus tarkoittaa 200 000 – 400 000 euroa. Tämä tulosparannus voidaan toteuttaa useana vuonna peräkkäin, kunnes saavutetaan huipputuottavuus, joka vakiinnutetaan hyvän HR-johtamisen avulla. Suomessa on kehitetty useita HR-Lean malliin soveltuvia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan kiihdyttää kehitystä ja mahdollistaa HR-Lean johtamisen muutoshallinta.

Suomessa tehty uraauurtava tutkimustieto ja HR-Lean ajattelu pitäisi saada jokaisen johtoryhmän agendalle. Hyvänä esimerkkinä HR-Lean kehittämisestä on Jysk, jossa henkilöstön osaamisen ja kokemuksen avulla parannettiin tulosta jokaista työntekijää kohti noin 4700 euroa. Tulosparannus on yli kymmenkertainen verrattuna perinteiseen kustannuslähtöiseen henkilöstökehittämiseen.

”Tulos oli yllätys meillekin: myymälöissä oli tapahtunut todella paljon parannuksia. Prosessit olivat parantuneet, sählääminen vähentynyt ja tehokas työaika lisääntynyt. Myös työtyytyväisyys kasvoi.” – JYSK johtaja Ville Velin (http://www.sttk.fi/2016/04/02/kilpailuetua-tyoelaman-laadulla/)

Lähteet

http://www.sttk.fi/2016/04/02/kilpailuetua-tyoelaman-laadulla/

Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2015) Human Capital Production Function in Strategic Management.Technology and Investment6, 12-21. doi: 10.4236/ti.2015.61002.

Kesti, M., Leinonen, J. and Syväjärvi, A. (2016). A Multidisciplinary Critical Approach to Measure and Analyze Human Capital Productivity. In Russ, M. (ed.). Quantitative Multidisciplinary Approaches in Human Capital and Asset Management (pp 1-317). Hershey, PA: IGI Global. (1-22). doi:10.4018/978-1-4666-9652-5. (http://bot.fi/188u)

About markokesti

Marko Kesti Dr. (admin), M.Sc. (tech.) Adjunct Professor, HRM-Performance University of Lapland CEO, PlayGain Inc. EVP, Mcompetence Inc. Non-fiction writer Married with 2 kids

Posted on August 19, 2016, in Uncategorized. Bookmark the permalink. Leave a comment.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: