Työelämän laatu lisää tuottavuutta ja vähentää työkyvyttömyysriskiä

Lapin yliopistossa on tehty läpimurto työelämän laadun mittaamisessa. Tutkijoita on jo vuosia vaivannut ongelma – miksi työhyvinvointimittausten tuloksien ja tuottavuuden välinen yhteys on niin epäluotettava. Välillä tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä ja toisinaan taas ei. Uusi työelämän laadun indeksi selittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden.

Lapin yliopisto on kehittänyt tieteellisesti validin menetelmän, jolla työhyvinvointi voidaan muuttaa henkilöstön suorituskyvyksi luotettavalla tavalla. Ratkaisu piilee työhyvinvoinnin eri tekijöiden erilaisesta vaikutuksesta suorituskykyyn. Työpahoinvointi syö suorituskyvyn, mutta työpahoinvoinnin välttämisellä ei voi luoda tehokkuutta ja siten ylivoimaista kilpailuetua. Työn imu parantaa organisaation tehokkuutta, mutta vain siinä tapauksessa, että henkilöstöä ei kuormiteta liikaa. Suorituskyky on aina itsearvostustekijöiden yhteisvaikutus, joten johtajien ja esimiesten pitää hallita sekä työpahoinvoinnin välttäminen että työn imun kokemusten edistäminen.

Uusi työelämän laadun indeksi selittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden. Indeksi toimii suoraan henkilöstön suorituskykymittarina. Se siis kertoo, miten paljon työn ääressä vietetystä ajasta on aitoa tehollista työaikaa. Kun työelämän laatu on korkea niin sähläystä ja turhaa työtä on vähemmän, jolloin tehokkuus paranee. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö tekee enemmän liikevaihtoa, josta syntyy enemmän tulosta ja tuloksen nousu voidaan mitata euroissa. Työajan määrällisen viilaamisen sijaan onkin paljon merkittävämpää se miten työaika käytetään laadullisesti.

Eläketurvakeskuksen kanssa on menossa tutkimus, joka osoittaa, että hyvä työelämän laatu suojaa työkyvyttömyydeltä. Alhainen työelämän laatu näyttää tarkoittavan huonon tuottavuuden lisäksi noin kaksinkertaista työkyvyttömyysriskiä. Työkyvyttömyys on suuri menetys sekä kansantaloudellisesti että yrityksen tuloksen kannalta. Otetaan esimerkkinä 1000 hengen yritys, joka noudattaa keskimääräistä työelämän laadun jakaumaa *). Mikäli koko organisaatiossa työelämän laatu olisi ollut 5 % parempi, niin työkyvyttömyyden aiheuttama kustannus olisi ollut arviolta 300 000 euroa pienempi eli työntekijää kohti jaettu kustannussäästö siis 300 euroa/henkilö.

Keskimääräinen työelämän laatu on menossa olevan tutkimuksen mukaan noin 59 % *). Suhteellisen alhainen työelämän laadun taso kertoo meidän kansantaloudessa piilevän huomattavan tuottavuuden parantamisen potentiaalin. Mikäli työelämän laatu olisi 64 % tasolla, niin yritykset tekisivät 2.8 MRD euroa enemmän käyttökatetta eli noin 3 300 euroa enemmän tulosta jokaista työntekijää kohti **).

Jo pienikin lisäys hyvin alhaiseen työelämän laadun indeksiin parantaa merkittävästi työelämässä selviytymistä ja vähentää työkyvyttömyysriskiä. Korkea työelämän laatu edellyttää, että perusasiat pidetään kunnossa hyvällä henkilöstöjohtamisella. Sen lisäksi esimiestoiminnassa pitää panostaa henkilöstön innostamiseen ja työn imun aikaansaamiseen. Hyvä työelämän laatu on aina kokonaisuus, joka vaatii esimiehiltä ammattitaitoa ja positiivista johtamisotetta. Esimiestoiminnan ammattitaito punnitaan muutostilanteissa ja erilaisissa työyhteisön haasteissa, joissa ongelmat pitää osata ratkaista yhdessä työntekijöiden kanssa. Tietointensiivisessä yhteiskunnassa henkilöstön osaaminen ja korkea työmotivaatio ovat menestyksen avaimia. Korkea työelämän laatu luo henkilöstölähtöisen kilpailuedun, jossa myös henkilöstövaikutteiset riskit ovat merkittävästi pienemmät.

*) Tutkimuksessa on käytetty Tilastokeskuksen valtakunnallista työolotutkimusta, johon on yhdistetty Eläketurvakeskuksen eläkerekisteristä tiedot eläkkeelle jäämisestä. Seurantajoukko koostuu 4320 suomalaisesta 25–61 vuotiaasta yksityisellä sektorilla työskennelleestä henkilöstä. Seuranta-aika on viisi vuotta.

**) Tarkastelussa mukana yli 10 hengen yritykset (14 157 kpl), joissa työntekijöitä yhteensä 833 851 henkeä. Analyysissä on käytetty henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiota, jossa on huomioitu suorituskyvyn paranemisen tuoma tehollisen työajan kasvu, josta viidennes on käytetty liikevaihdon kasvattamiseen ja muu tehollisen työajan kasvu on hyödynnetty kustannusten vähentämiseen (ylityöt, sairauspoissaolot ja laatukulut sekä eläkepoistuma).

About markokesti

Marko Kesti Dr. (admin), M.Sc. (tech.) Adjunct Professor, HRM-Performance University of Lapland CEO, PlayGain Inc. EVP, Mcompetence Inc. Non-fiction writer Married with 2 kids

Posted on August 24, 2016, in Uncategorized. Bookmark the permalink. 1 Comment.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: