Hyvä esimiestyö on LEAN ytimessä

Hyvä esimiestyö parantaa henkilöstön kokemaa työelämän laatua. Työelämän laatu on tuotantotekijä, joka vaikuttaa suorituskykyyn ja asiakastyytyväisyyteen.

Lean tarkoittaa lyhyesti asiakaskokemuksen parantamista poistamalla haitallista hukkaa. Lean johtamismallin kehitti Toyota ja sitä ovat soveltaneet monet menestyvät organisaatiot. Osaamislähtöisessä organisaatiossa suurimpia hukan aiheuttajia ovat sählääminen ja kyvyttömyys hyödyntää henkilöstön innovatiivisuutta. Suomessa on kansakuntana maailman osaavin ja kokenein työvoima. Kuitenkin vain liian harva organisaatio kykenee hyödyntämään hyvin henkilöstönsä todellista osaamista. Vain reilut kymmenen prosenttia yrityksistä kuuluu niin sanottujen huipputuottavien organisaatioiden joukkoon.

Huipputuottavuus rakentuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin organisaation pitää pysyä kehityksessä ajan tasalla investoimalla uuteen teknologiaan, tuotteisiin ja liiketoimintalogiikkaan. Nämä strategiset investoinnit aiheuttavat organisaatiossa sähläämistä. Siksi toinen huipputuottavuuden rakennuspalikka on henkilöstön kokema työelämän laatu. Työelämän laatu määrittää henkilöstön suorituskyvyn ja asiakastyytyväisyyden. Jos työelämän laatu ei ole kunnossa, niin investointien takaisinmaksu venyy, sillä organisaation sählääminen syö tuottavuuden. Sählääminen on luonnollinen asia kehittyvässä organisaatiossa. Oleellista on se, että pitemmässä juoksussa sähläystä osataan poistaa enemmän kuin sitä synnytetään.

Työelämän laadun indeksi kertoo paitsi organisaation suorituskyvystä, myös kyvystä palvella asiakkaita. Työelämän laatu rakentuu kolmesta tekijästä, jotka ovat:

  • Fyysinen ja Emotionaalinen turvallisuus (turvallisuuden tunne)
  • Yhteenkuuluvuus ja Identiteetti (me-henki ja ammattitaito)
  • Päämäärät ja Luovuus (työ ilo ja innovatiivisuus)

QWL vs Asiakastyytyväisyys

Kuva. Työelämän laadun indeksi ja asiakastyytyväisyyden muodostuminen Kano-mallissa.

Mikäli Fyysinen ja Emotionaalinen turvallisuus (FE) ei toteudu, niin on riski, että asiakastyytyväisyyden Must-Be asiat pettävät. Siis reklamaatiot lisääntyvät. Yhteenkuuluvuus ja Identiteetti (YI) kertoo siitä, kuinka hyvin toteutetaan asiakkaiden odotusarvoja eli kuinka perusprosessit toimivat. Päämäärät ja luovuus tekijää vaaditaan siihen, että kyetään ylittämään asiakkaan odotukset. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että asiakas kehuu palvelua vaikka häneltä ei mielipidettä kysyttäisi. Korkea QWL indeksi varmistaa asiakaspysyvyyttä, sillä asiakas ei halua kilpailuttaa palvelua, johon on erittäin tyytyväinen. Myös kilpailussa voittaminen voi edellyttää korkeaa PL-tekijää (vrt. attractive sales arguments).

Suurin hukan aiheuttaja on sisäiset virheet, siis etsiminen, korjaaminen, hakeminen, odottelu, turha työ ja sählääminen. Kyvyttömyys hyödyntää henkilöstön innovatiivisuutta aiheuttaa hukkaa ja työmotivaation heikentymistä. Lähes kaikkiin hukan aiheuttajiin voidaan parhaiten vaikuttaa hyvällä lähiesimiestoiminnalla. Johdon vastuulla on luoda edellytykset hyvälle esimiestoiminnalle.

Jatkuva muutos vaatii paljon esimiestyöltä. Kiire ja talouspaineet voivat viedä huomion työn sujuvuuden ja työelämän laadun parantamiselta. Hyvä työelämän laatu on aina kokonaisuus, joka vaatii esimiehiltä ammattitaitoa ja positiivista johtamisotetta. Esimiestoiminnan ammattitaito punnitaan lähes päivittäin erilaisissa työyhteisön haasteissa, joissa ongelmat pitää osata ratkaista yhdessä työntekijöiden kanssa. Korkea työelämän laatu luo henkilöstölähtöisen kilpailuedun, jossa myös henkilöstövaikutteiset riskit ovat merkittävästi pienemmät. Riskien realisoitumisesta kertovat paitsi sairauspoissaolot ja vaihtuvuus, myös asiakkaiden valitukset, toimitusviiveet sekä myynnin takkuaminen. Haaste on suuri ja juuri siksi ne yritykset, jotka tämän hallitsevat, voittavat markkinoilla.

Koska työelämän laatu vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja myyntiin, on kyseessä merkittävä taloudellinen hyöty. Hyvä esimiestoiminta mahdollistaa merkittävän kilpailukyvyn parantamisen. Työelämän laatu on tuotantotekijä, jota pitää vaalia ja kehittää huolella. Lapin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että realistinen vuosittainen liiketoimintapotentiaali yritysten käyttökatteessa mitattuna on 2.8 Mrd euroa. Piristynyt liiketoiminta tarkoittaa keskimäärin 3 300 euroa enemmän tulosta jokaista työntekijää kohti, siis 100 hengen yrityksessä tulosparannus olisi 330 000 euroa. Voidaankin puhua LEAN esimiestoiminnan potentiaalista, joka on saavutettavissa kuuntelemalla henkilöstöä ja parantamalla työelämän laatua.

Lähteitä ja hyödyllisiä linkkejä

https://yrityksetkehittamispolulle.com/laske-oman-yrityksesi-henkilostotuottavuus/

https://www.ulapland.fi/news/Lapimurto-tyoelaman-laadun-mittaamisessa-/38013/255d7f9a-4376-4498-ac1c-abec5bbbd576

https://markokesti.wordpress.com/2017/09/12/people-analytics-with-employee-performance/

http://www.tttlehti.fi/tyohyvinvointi-fiksua-liiketoimintaa/

https://vimeo.com/217132236

https://www.youtube.com/watch?v=0xYMqNcxv1Y

https://www.youtube.com/watch?v=zJeLuJTNq4E

 

About markokesti

Marko Kesti Dr. (admin), M.Sc. (tech.) Adjunct Professor, HRM-Performance University of Lapland CEO, PlayGain Inc. EVP, Mcompetence Inc. Non-fiction writer Married with 2 kids

Posted on September 22, 2017, in Uncategorized. Bookmark the permalink. 1 Comment.

  1. “Lähes kaikkiin hukan aiheuttajiin voidaan parhaiten vaikuttaa hyvällä lähiesimiestoiminnalla. Johdon vastuulla on luoda edellytykset hyvälle esimiestoiminnalle”. Juurikin näin. Usein ei kiinnitetä huomiota hyvän esimiestoiminnan edellytyksille, vaan ainoastaan esitetään suoritusvaateita esimiehille.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: