Monthly Archives: February 2018

Supertuottavuutta tekoälyllä

Tekoälyllä voidaan nostaa yrityksen tuottavuus aivan uudelle tasolle. Miten se on mahdollista ja mitä tekoäly henkilöstöjohtamisessa tarkoittaa?

AI_vs_Data

Kuva. Perinteinen henkilöstöjohtaminen ei tuota enää lisää hyötyä, vaikka datan määrä lisääntyy. Vahva tekoäly oppii uusia asioita, jotka parantavat kilpailukykyä.

Tekoäly voidaan luokitella heikkoon ja vahvaan tekoälyyn. Heikko tekoäly on opetettu tunnistamaan erilaisia asioita. Se osaa vastata kysymykseen mikä tämä on? Lisäksi heikko tekoäly kerää monenlaista dataa ja kykenee automaattisesti löytämään datasta asioiden välisiä korrelaatioita. Ihminen tarvitaan vahvistamaan korrelaatioiden kausaalisuuden eli opettamaan tekoälylle, että näillä asioilla on syy-seuraussuhde. Heikolle tekoälylle voidaan opettaa myös vaikuttavuuden ketju: tapahtuma – seuraus – toimenpide – vaikuttavuus.

Esimerkiksi kun henkilöstökyselyn tuloksissa henkilöstön kokema turvallisuuden tunne heikkenee ja sairauspoissaolot lisääntyvät, niin heikko tekoäly löytää korrelaation. Ihminen opettaa sille, että sairauspoissaoloja voidaan vähentää varhaisen välittämisen mallilla. Seuraavalla kerralla kun henkilöstön turvallisuuden tunne heikkenee, niin heikko tekoäly neuvoo käynnistämään varhaisen välittämisen mallin jo ennen kuin sairauspoissaolot lisääntyvät. Näin vältetään turhia sairauspoissaoloja, jolloin tuottavuus nousee. HR-analytiikalla voidaan arvioida, että sairauspoissaolopäivä aiheuttaa kuluja esimerkiksi 350 €/poissaolopäivä.

Vahva tekoäly on huomattavasti vaativampi luoda, sillä se osaa ennustaa ja selittää. Lisäksi se osaa neuvoa miten negatiivinen tapahtumaketju voidaan välttää tai tehokkaasti toipua ongelmasta. Ongelma voi tulla yllätyksenä tai sitten vahva tehoäly ennustaa ongelman esiintymisen todennäköisyyden. Vahva tehoäly on vaativa luoda, koska pitää luotettavasti kuvata miten maailma toimii kyseisessä kontekstissa. Henkilöstöjohtamisen tekoälyssä pitää kuvata arkkitehtuuri, joka selittää henkilöstötuottavuuden mekanismin. Haastavaa on myös oikeiden palkitsemisfunktioiden luominen. Vahvassa tekoälyssä palkitsemisfunktiot pitää tehdä sekä lyhyelle että pitkälle aikajänteelle. Vahvassa tekoälyssä voidaan jatkojalostaa heikon tekoälyn tuottamaa tietoa.

Tarkastellaan edellistä esimerkkiä, joka liittyi sairauspoissaolojen hallintaan. Voiko vahva tekoäly tuottaa lisäarvoa, johon heikko tekoäly ei kykene? Kyllä voi, sillä nyt mennään astetta syvemmälle toiminnan älykkyydessä. Vahva tekoäly tietää, että tuleva muutos todennäköisesti heikentää työntekijöiden turvallisuuden tunnetta. Näin se aktivoi ennakoivia johtamistoimenpiteitä jo ennen muutosta. Johtamistoimenpiteet eivät liity varhaisen välittämisen malliin, koska nyt turvallisuuden tunne ei ole vielä heikentynyt. Sen sijaan panostetaan ennakoivasti muutosviestintään, henkilöstön kuuntelemiseen ja me-hengen kohottamiseen. Vahva tekoäly tarjoaa simulaatioympäristön, jossa esimiehet voivat harjoitella tulevaa muutosta ja näin he vahvistavat optimaalista johtamiskäyttäytymistä muutoksen alkaessa. Näin tuleva muutos ei pääse heikentämään henkilöstön kokemaa työelämän laatua, jolloin varhaisen välittämisen mallia ei edes tarvita.

Muutoksen alkaessa esimiehet toteuttavat simulaatiossa opeteltua optimaalista johtamista, jolla ennaltaehkäistään turvallisuuden tunteen heikentyminen ja vahvistetaan työelämän laadun muita osa-alueita. Simulaatiossa olevalla analytiikalla voidaan osoittaa, että tuottavuuden nousu on esimerkiksi 663€/työntekijä/vuosi. Työntekijöitä palkitsee heidän osallistaminen muutoksessa ja näkemysten arvostaminen. Työelämän laadun parantuminen palkitsee sekä työntekijöitä että esimiestä. Esimiestä palkitsee myös taloudellinen menestys sekä muutoksen sujuvuus eli hyvät suhteet ylempään johtoon. Vahva tekoäly siis esti sekä sairauspoissaolot että niitä edeltävän tuottavuuden alentumisen ja auttoi kääntämään tuottavuuden nousuun muutosongelmista huolimatta. Sama ilmiö on mahdollista toteuttaa myös monessa muussa tapahtumaketjussa.

Supertuottavuus syntyy ilmiöstä, jossa kilpailukykyä parantavat investoinnit ja henkilöstötuottavuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä. Investoinnit voivat liittyä strategisiin innovaatioihin tai tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Vahva tehoäly varmistaa investointien nopean takaisinmaksun, jolloin kilpailukyky paranee ja epäonnistumisen riski pienenee. Liiketoiminnan kilpailukykyä parantavat investoinnit vaativat organisaation uudistumista, jolla on taipumus aiheuttaa sähläystä ja työelämän laadun laskua. Vahva tekoäly varmistaa, että jokainen tiimi toimii hyvällä tai erinomaisella suorituskyvyllä, vaikka uutta teknologiaa ja strategisia innovaatioita otetaan käyttöön.

Olemme luoneet johtamisen simulaatiopelin, jonka analytiikka mallintaa todellisuutta. Esimies harjoittelee erilaisten ongelmien ratkaisemista ja näkee vaikutukset suorituskykyyn lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (simulaatiovuosi). Seuraavaksi aiomme tehdä simulaatiosta tekoälyavusteisen, jolloin esimies voi kysyä millä johtamiskäytännöillä saadaan parhaita tuloksia erilaisissa haasteissa. Simulaatioon voidaan kerätä dataa omasta työyhteisöstä, jolloin voi harjoitella ja optimoida johtamiskäyttäytymistä sekä todentaa oikea suunta reaalimaailmassa. Olemme vasta HR-tekoälyn kehityksen alkutaipaleella, innostavaa nähdä mitä kaikkea on tulossa.