Hyvinvointialueiden tuottavuuden parantaminen on keskeinen tavoite

Kunta- ja sotealueiden sairauspoissaolot ovat olleet keskimäärin 16.7 työpäivää työntekijää kohti vuodessa, mikä vastaa noin 6.7 % poissaoloja. Nämä poissaolot aiheuttavat jatkuvaa tuottavuuden menetystä ja ovat myös inhimillisesti harmillisia. Korkeat sairauspoissaolot kertovat työn kuormittavuudesta ja jaksamiseen liittyvistä haasteista. Useassa sotealan organisaatiossa tehtyjen mittausten mukaan on työelämän laadun indeksi (QWL) tasolla 54 %, mikä on selkeästi keskimääräistä suomalaista työntekijää alhaisempi lukema. Korkeat poissaolot ja alhainen QWL kertovat merkittävästä tuottavuuden menetyksestä ja suurista henkilöstöriskeistä.

Hyvinvointialueilla on yhden vaihtuvuuden suora kuluvaikutus keskimäärin 10 000 – 20 000 € ja tämä kustannus tulee nousemaan korvaavan työvoiman saannin vaikeutuessa. Ei toivottu vaihtuvuus aiheuttaa ylimääräistä tuottavuuden menetystä sekä kuormittaa erityisesti esihenkilöitä, jotka vastaavat tiimin toiminnasta. Esihenkilöiden kiire ja stressi aiheuttavat vaihtuvuuden ongelman pahentumista, sillä työntekijät vaihtavat usein työpaikkaa lähijohtamisen huonon laadun takia.

Kun sairauspoissaolot ovat yli 3%, niin niiden aiheuttamat kustannukset nousevat merkittävästi, sillä organisaation resurssit eivät pysty hallitsemaan ylisuuria poissaoloja. Työyhteisöt saattavat ajautua rakenteelliseen työpahoinvoinnin kierteeseen, jolloin tuottavuus on jatkuvasti huono. Poissaolopäivän kustannus on hyvinvointialueilla noin 350 €. Poissaoloja korvataan ylitöillä, sijaisilla ja ostopalveluilla. Kulujen arvioidaan nousevan korvaavan työvoiman saannin vaikeutuessa.  

Tuottavuus on kasvun ja kilpailukyvyn ajuri myös hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueilla on lähes 200 000 työntekijää. Kun analysoidaan tuottavuuden kehittämisen mahdollisuudet koko hyvinvointialueelle, niin voidaan olettaa seuraavaa:
– henkilöstölähtöinen kehittäminen vähentää asteittain sairauspoissaoloja
– esimiestyön laadun parantamisella vähennetään ei toivottua vaihtuvuutta.
– systemaattinen kehittäminen nostaa asteittain työelämän laatua (QWL), jonka myötä palvelutuotannon laatu paranee

Yhden prosenttiyksikön parannus QWL indeksiin tuo arviolta 450 € kustannussäästöjä työntekijää kohti vuodessa ja poissaolojen vähentäminen tuo säästöä 350 € per päivä. Kun näillä periaatteilla tehdään koko hyvinvointialueen tuottavuuden kehittämisen skenaario, niin 10 vuodessa saadaan noin 10 MRD euroa tuottavuuden parantumisen kumulatiivista hyötyä.

Kuviosta nähdään skenaario hyvinvointialueen tuottavuuden kehittämisen potentiaalista sekä vuosittaisesta tuottavuuden parantamisen vaikutuksesta. Tuottavuuden nousu kumuloituu vuosien saatossa ja siksi se on niin tehokas talouden kasvun moottori.

Henkilöstötuottavuutta nostetaan asteittain niin, että 10 vuoden kuluttua on QWL noussut 54%:sta tasolle 65% ja sairauspoissaolot on saatu vähennettyä 10 päivään per työntekijä. Kehittymisen skenaario voisi olla seuraavan kuvion mukainen.

Tuottavuuden parantaminen vaatii systemaattista henkilöstön kehittämistä ja digitaalista transformaatiota henkilöstöjohtamisen alueella. Tiedolla johtamisen tasoa on nostettava ja osallistettava työntekijät sekä esihenkilöt jatkuvaan parantamiseen, jossa työhyvinvointi ja tuottavuus kehittyvät käsi kädessä. Nyt neljä hyvinvointialuetta on ottanut QWL indeksin strategiseksi mittariksi ja hyödyntävät Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden kehittämisen tutkimusta. Tuottavuushyötyjen arviointiin on laskentatyökalu, joka on hyvinvointialueille suunniteltu ja vapaasti käytettävissä.

On tärkeää, että hyvinvointialueiden johto ja päättäjät ymmärtävät tuottavuuden merkityksen ja sen valtavan taloudellisen potentiaalin, joka on saavutettavissa. Pelkkä säästöohjelmien toteuttaminen on lyhytnäköistä, sillä niillä on taipumus heikentää henkilöstön jaksamista ja huonontaa palvelujen määrää ja laatua. Henkilöstötuottavuuden kehittäminen on pidemmän aikajänteen strategista kehittämistä, jonka avulla voimme ylläpitää ja lisätä hyvinvointipalvelujen kapasiteettia kestävällä tavalla.