HRD solutions

Tutkimustieto pitää saada nopeammin organisaatioiden käyttöön, jotta kansantaloutemme tuottavuus saadaan nousuun. Yrityksiä, jotka soveltavat ja jakavat tutkimustietoa aktiivisesti ovat esimerkiksi Mcompetence Oy ja Playgain Oy.  Tutkimustieto saadaan käytäntöön seuraavilla tavoilla:

– kirjat ja koulutukset (tutkimuksen popularisointi)
– toimintatutkimukset ja konsultaatiot (tutkimuksen soveltaminen käytäntöön)
– digitaaliset ratkaisut (mm. älykkäät HR-tietojärjestelmät)
– työkalut ja tuotteistetut ratkaisut (tehokkuus ja monistettavuus)

Seuraavaan olen koonnut erilaisia henkilöstökehittämisen (HRD) ratkaisuja, jotka kaikki perustuvat tutkittuun tietoon ja todettu käytännössä hyödyllisiksi. Oheiset ratkaisut edustavat henkilöstötuottavuuden tutkimuksen huippua maailmalla ja ne on kehitetty Suomessa!

1. Uuden sukupolven henkilöstökysely

Uuden sukupolven henkilöstökysely mittaa työelämän laadun tieteellisesti validilla tavalla. Työelämän laatu (QWL = Quality of Working Life) kertoo mikä on työhyvinvointitekijöiden yhteisvaikutus organisaation aineettomaan suorituskykyyn. Tulokset ohjaavat optimaaliseen kehittämiseen ja antavat QWL-indeksin henkilöstötuottavuuden analysointiin. Linkistä avautuvassa esityksessä on esimerkki analysoinnista ja henkilöstökyselyn yhteys HRD-prosessiin sekä henkilöstötuottavuuden laskentaan.

2. Henkilöstötuottavuuden analysointityökalu, yritykset

Henkilöstötuottavuuden analysointityökalulla voidaan analysoida henkilöstötuottavuuden kehittämispotentiaalia johdon päätöksenteon kannalta riittävällä tarkkuudella. Se kertoo, miten yritystä kannattaisi strategisesti kehittää, jotta liiketaloudellinen kilpailukyky saadaan nousuun. Työkalussa analysoidaan erikseen sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja työelämän laatu vuoden aikajänteellä ja näiden lisäksi henkilöstötuottavuuden skenaario 1+4 vuotta. Laskenta on realistinen ja ottaa huomioon useita tutkittuja syy-seuraussuhteita.

3. Henkilöstötuottavuuden analysointityökalu, kunta

Kunnille tarkoitettu henkilöstötuottavuuden analysointityökalu huomioi kuntaorganisaatioiden taloudelliset lainalaisuudet. Työkalulla voidaan optimoida henkilöstökehittämisen vaikutukset siten, että kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle. Kunnissa henkilöstötuottavuuden taloudellisten hyötyjen laskenta on haastavampaa kuin yrityksissä, koska tuotetut palvelut rahoitetaan pääsääntöisesti muilla kuin toimintatuloilla. Mikäli toimintatulot ovat pienemmät kuin palvelujen tuottamisen muuttuvat kulut, niin henkilöstökehittämisen hyödyt pitää osata kanavoida kunnan strategiaa ja taloutta tukevalla tavalla.

4. HRM-P kypsyysmalli (HRM-Performance)

HRM-P kypsyysmallin tavoitteena on kehittää organisaation HR-käytäntöjä ja johtamisjärjestelmää liiketoimintalähtöisen henkilöstökehittämisen parantamiseksi. Sen perusta on väitöstutkimuksessani, jossa tutkin henkilöstön aineettoman pääoman kehittämistä ja sen kytkentää liiketoiminnan tuloksiin.
HRM-P kypsyysanalyysin tarkoituksena on parantaa HR-johtamista seuraavilla osa-alueilla:
– lisätä HRM asiantuntemusta liiketoimintaa tukevasta HR-kehittämisestä
– nostaa HR-johtamisen prioriteettiä liiketoiminnan parantamisessa
– parantaa suorituskykyä koko organisaation laajuudelta
– seurata HR-kehittämisen vaikuttavuutta

5. FTE laskentalomake

Kun henkilötyövuosien kokonaismäärää ei saada HR-datasta, voidaan FTE arvioida laskennallisesti henkilöstökulujen kautta. Lomaketta voidaan käyttää myös henkilöstötuottavuuden laskennan lähtötietojen keräämiseen ja oleellisten HR-liiketoimintamittarien määrittämiseen.

6. Tuottava esimies -simulaatiopeli / Productive leader simulation-game presentation

Esimiestoiminnan merkitys työyhteisön tuottavuudelle on kaikkein tärkeintä. Esimiehet ja esimieheksi haluavat voivat simuloida haasteellisia työyhteisön tilanteita turvallisesti ja opetella toimimaan optimaalisesti. Yritykset voivat digitaaliseen esimiespelin avulla parantaa henkilöstön tuottavuutta nopeasti ja tehokkaasti.  Mikäli esimiehet parantavat oman työyhteisön työelämän laatua 1 % vuodessa, niin realistinen käyttökateparannus on noin 800 euroa jokaista ryhmän työntekijää kohti.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: