Työelämän laatu tuo kilpailuetua muutoshaasteissa

Yritykset, jotka ovat panostaneet henkilöstön kehittämiseen, ovat selvinneet koronan tuomista muutoksista muita paremmin.

SafeInLog hankkeessa seurattiin kymmenen sisälogistiikkaa toteuttavan yrityksen kehitystä korona-aikana. Yritykset olivat kokoluokassa 25-100 työntekijää. Yritysten keskimäärinen työelämän laadun (QWL) kokemus oli 65%. Tarkastelussa yritykset jaettiin QWL:n mukaan kahteen ryhmään:

  1. Heikompi puolisko, joiden QWL oli alussa keskimäärin 61% (Heikoimmat)
  2. Parempi puolisko, joiden QWL oli alussa keskimäärin 70% (Parhaimmat)

Yrityksistä kerättiin talous- ja HR-data hankkeen alussa ja hankkeen lopussa. Hanke osui tutkimuksen näkökulmasta kiinnostavasti, sillä hankkeen alku ajoittuu ennen koronaa ja lopputilanne korona-aikaan. Datan keräämisen väliin osuus siis merkittävä kaikkia yrityksiä koskeva muutoshaaste, miten selvitä koronarajoitusten aiheuttamista liiketoiminnan ja markkinoiden häiriöistä.

Kuva. QWL tulokset hankkeen alussa ja lopussa.

Kaikissa yrityksissä tehtiin hankkeen aikana monipuolisia kehittämistoimenpiteitä työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, esihenkilötoiminnan ja johtamisen parantamiseen. Hankkeessa toteutetuilla kehittämistoimenpiteillä on taipumus parantaa QWL indeksiä, mutta toisaalta yritykset kohtasivat poikkeuksellisia haasteita, joilla on taipumus alentaa QWL indeksiä.

Kuva. Yritysryhmien keskimääräinen käyttökate ja liikevaihto alussa ja lopussa.

Molempien yritysryhmien käyttökatteet heikentyivät korona-aikana, heikoimmat ryhmässä käyttökate putosi 33% ja parhaimmat ryhmässä 12%. Liikevaihdon kasvu kehittyi myönteisesti molemmissa yritysryhmissä. Heikoimmat ryhmä paransi liikevaihtoa lähes 11% ja parhaissa kasvua oli 19%. Liikevaihdon lisäys tulee henkilöstömäärän kasvun myötä, sillä parhaat lisäsivät henkilöstömäärää 28% koronan tuomista haasteista huolimatta. Henkilöstömäärän lisääminen tuo sisäisiä muutoshaasteita ja selittää osaltaan sitä, että QWL putosi 70%:sta 68%:iin, mikä on edelleen erittäin hyvällä tasolla. Heikoimmissa yritysryhmässä henkilöstömäärä kasvoi keskimäärin 2% ja työelämän laatu parantui prosentilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että datan mukaan yritykset, jotka ovat panostaneet henkilöstön työelämän laatuun, ovat selvinneet korona-ajasta muita paremmin. Kun arvioidaan operatiivisen arvon muutosta, niin parhaimmat ryhmän yritykset kasvattivat liiketoiminta-arvoa noin 7%, kun heikoimmissa tapahtui lähes samansuuruinen operatiivisen liiketoiminta-arvon pudotus.

Kuva. Yritysryhmien keskimääräiset operatiiviset arvot laskettuna kaavalla 0.8*LV + 8*EBITDA.

Hankkeen data ei kerro sitä, miten parhaimmat luokkaan nousseet yritykset ovat onnistuneet nostamaan oman henkilöstön QWL indeksin keskiarvoa paremmalle tasolle. Onko hyvä liiketoiminnan kehitys tuonut mukanaan mahdollisuuden panostaa henkilöstökehittämiseen vai onko hyvä henkilöstökehittäminen mahdollistanut hyvän liiketoiminnan? On kuitenkin selvää, että hyvä talous ja työelämän laatu tukevat kehityksessä toisiaan. Olemme aiemmissa yrityskohtaisissa kehittämishankkeissa todentaneet, että parantamalla henkilöstön kokemaa työelämän laatua, yritykset ovat parantaneet sekä liikevaihtoa että käyttökatetta.

About markokesti

Marko Kesti Dr. (admin), M.Sc. (tech.) Adjunct Professor, HRM-Performance University of Lapland CEO, PlayGain Inc. EVP, Mcompetence Inc. Non-fiction writer Married with 2 kids

Posted on December 22, 2022, in Uncategorized. Bookmark the permalink. Leave a comment.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: